FC Finnkurd – Täysi-ikäistynyt taistelija

Juttua FC Finnkurdista ei oikein voi aloittaa viittaamatta muutaman vuoden takaisiin, lehtiotsikoihinkin tiensä löytäneisiin tapauksiin, jossa väkivalta roihahti kentän laidalla. Harvoinhan sitä saa Kolmosen ryhmästä lukea lehdistä. Finnkurdin valmentaja ja seurassa mukana aivan sen alkuvaiheista asti ollut Mucahit Yilmaz haluaisi kuitenkin mieluummin unohtaa koko jutun. Hän on tehnyt kovasti töitä muutaakseen joukkueen mainetta.

– Sen jälkeen mä totesin, että en halua tällaista. Tein kovia päätöksiä ja moni vanha pelaaja sai lähteä. Halusin, että meidän ei pidä ottaa pelikieltoja ja sakkoja vaan pitää kunnioittaa vastustajaa ja keskittyä futikseen. Jos tulee jotain pahoja sanoja vastustajalta, niiden pitää mennä yhdesä korvasta sisään ja toisesta ulos. Kun pelaa vain paremmin, se on paras vastaus. Nykyään saamme usein jopa kiitosta siitä, että olemme hyvä vastustaja.

Katso tästä, miten Yilmaz kuvailee FC Finnkurdin tämän päivän asennetta kentällä:

Finnkurd sai alkunsa miltei kuin mikä tahansa alasarjan tuntematon pikkuseura – kaveriporukan pelailusta. Aika pian kuitenkin tuli esiin, että joukkue voisi olla jotain muutakin.

– Silloin, kun joukkue muutti Espoosta Helsinkiin, tuli ajatus että meidän kautta Suomessa asuvat nuoret kurdit voivat saada tietoa omasta kulttuuristaan ja kielestään. Kurdit ovat maailman suurin kansa, jolla ei ole omaa maataan, eivätkä kurdit saa usein käyttää omaa kieltään tai kantaa omaa lippuaan. Siksi olen kiitollinen Suomelle, että täällä voimme tuoda sitä esiin.

Katso, miten Yilmaz kuvailee Finnkurdin merkitystä kulttuurin välittäjänä:

Joukkue ei itse asiassa perustaessa ollut edes nimeltään Finnkurd vaan FC Botan – vanhakin nimi oli kyllä peräisin Kurdistanista, mutta se oli erään alueen nimi. Varsin pian osoittautui, että kurdien tekeminen tunnetuksi Suomessa olisi hankalaa tuolla nimellä.

– Moni kyseli, mitä joukkueen nimi oikein tarkoittaa. Ja kun selitti, että se on Kurdistanin yksi alue, kysyttiin seuraavaksi mikä on Kurdistan, nauraa Yilmaz.

Kurdien yhteisöstä seura on saanut jonkin verran tukea, mutta yhteisöä toivottaisiin tietenkin mukaan vielä lisääkin.

– Hankalaa on se, että kurdeja on neljästä eri maasta, ja kaikilla on vähän omanlaisensa kulttuuri, joka on syntynyt kun ollaan eletty sata vuotta erillään. Moni kyllä tukee periaatteessa, mutta kurdien alueella on sodittu neljäkymmentä vuotta, joten ihmisillä on tietysti paljon tärkeämpääkin ajateltavaa kuin futis.

Joukkueen alkuvaiheissa ryhmä koottiin vain kurdeista, ja mukana oli paljon ravintolatyöntekijöitä. Pelaajisto ei ollut kovin ammattimaista ja seurauksena oli hankaluuksia kentällä – ja niitä pelin ulkopuolisia ikävyyksiä.

Hankaluuksia oli myös siksi, että Palloliiton vaatimien vastineiden kirjoittaminen tuotti vaikeuksia ja pelioikeusasioiden kanssa oli haasteita. Suomea paremmin taitavien taustatoimijoiden, kuten joukkueenjohtaja Ahmet Denizin tulo mukaan taustalle on auttanut. Nyt viralliset asiat hoituvat.

Ilmeen uudistamisen jälkeenkin joukkue on saanut kärsiä noilta ajoilta peräisin olleesta maineesta. Yilmaz kävi jopa Palloliiton puheilla selittämässä, miten seura haluaa muuttua. Hiljalleen taso vakiintuikin Vitosen-Kutosen sijaan Kolmoseen.

Tavoitteita Finnkurdilla on myös urheilullisesti – toki nekin liittyvät kurditaustaan.

– Haluan nostaa Finnkurdin niin ylös kuin mahdollista. Kyllä meidän unelma olisi pelata Veikkausliigaa kurdien nimellä ja taistella siellä omien värien alla. Olla ikään kuin Suomen Dalkurd (Dalkurd on Ruotsin Superettanissa pelaava seura, joka kävi myös Ruotsin pääsarjassa vuonna 2018.)

Katso tästä, miten Yilmaz kuvailee Finnkurdin tavoitteita lähitulevaisuudessa.

Kurdijoukkueita löytyy Finnkurdin lisäksi pohjoismaista muitakin – Ruotsista löytyy Dalkurdin lisäksi paikallista kakkosdivisioonaa pelaava Newroz FC ja Turkin toisella sarjatasolla pelaa Amedspor. Finnkurdkin pyrkii luomaan yhteyksiä näihin seuroihin.

– Viime vuonna soittelin Amedsporin joukkueenjohdon kanssa muutamankin kerran. He kyllä kertoivat, että haluavat tehdä yhteistyötä Turkin ulkopuolella olevien kurdiseurojen kanssa, mutta tilanne on heillä hyvin hankala. Valtio kiristää linjaansa koko ajan.

Onnistumisiakin yhteyksien luomisessa on tullut.

– Ruotsissa olemme menossa pelaamaan harjoituspelin Newrozin kanssa. Samalla tuomme kurdien kulttuuria esiin koska pelaamme kurdien juhlapäivän yhteydessä, mutta se on myös mahdollisuus joillekin hyville pelaajillemme päästä urallaan eteenpäin.

Finnkurd on siis täysi-ikäisyyteen saakka ehtinyt seura, jota on koeteltu monissa vesissä. Moni tuntee joukkueen monikulttuurisena ja taitavana ryhmänä, ja kulttuurien moneudessa tulee tavallaan myös esiin ryhmän kurdilaisuus.

– Kun meitä kurdeja estetään kotimaissamme osallistumasta niin moneen, niin miten me voisimme laittaa ovia kiinni muilta? Meille mahtuvat kaikki: kurdit, arabit, suomalaiset ja afrikkalaiset. Tärkeintä on, että kunnioitamme toisiamme.