Sydän, asenne, pallo, ajatus – SAPA-kannattajat räjähtivät jalkapallokartalle

Henry ”Hyny” Elliottilla on veskarin raamit. Isokokoinen, parrakas mies röhnöttää Roskapankin terassilla mukavan näköisesti, kun saavumme sovitusti paikalle. Edellisen kerran olen nähnyt Elliottin pari viikkoa aiemmin Kolmosta pelaavan SAPA/3:n maalilla. Tuolloin kannattajakatsomo lauloi Elliottin torjuntojen jälkeen: ”Kapo byyrissa!” Elliott on nimittäin torjunut SAPA:lle tällä kaudella kaksi voittoa, mutta isompi rooli miehellä on seuran täksi kesäksi näyttämölle räjähtäneen kannattajatoiminnan taustalla, ja siksi olemme tänään tapaamassa häntä ja muutamia muita SAPA Ultras -faniryhmän ihmisiä.

Tarkoitus on jatkaa terassilta perjantai-illan matsiin Töölön pallokentälle, missä SAPA/3 kohtaa kauden viimeisessä kotiottelussa KontU:n. Matsissa on panosta, sillä kaiken mennessä täydellisesti SAPA/3 taistelee vielä noususta Kakkoseen. Sitä ei kukaan olisi ennen kautta uskonut, kuten Elliottkin myöntää.

– Kyllä me ennen tätä kautta mietittiin että otetaanko edes Kolmosen paikkaa vastaan ja kun päätettiin ottaa niin ajatus oli, että tulee lyhyt visiitti.

Mutta ei tullut. Ennen illan peliä SAPA/3 on pelannut kautensa ilman tappioita. Erityisen kiinnostavaksi seuran tekee kuitenkin se, että sen peleissä katsomo on alkanut pullistella ja kannattajaryhmä on herännyt eloon suuren maailman tyyliin. Kaikki alkoi tavallaan koronakeväästä.

– Keväällä oli yhtäkkiä tilanne, että mun piti olla menossa EM-kisoihin, mutta kisat peruttiinkin koronan takia. Mietin sitten, että jotain pitäisi keksiä tilalle, joten painelin Eurokankaaseen hommaamaan kymmenen metriä kangasta ja ei muuta kuin hommiin, Elliot nauraa.

Kaikki loksahti tavallaan kohdalleen juuri sillä tavalla, kuin tällaisissa ilmiöissä usein käy. Oli sopivasti ihmisiä, joilla oli tylsää koronan suljettua kaikki kotioloihin, oli SAPA/3, jonka otteluohjelmassa oli kotipeli joka toiselle perjantaille ja oli Elliott ja muutama hänen ystävänsä, joilla oli intoa lähteä vetämään touhua.

– Ekaan matsiin mä sain houkuteltua pari kaveria ja ne toi taas omia kavereitaan. Olisko meillä ollut kolkyt kannattajaa ja kolkyt muuta tyyppiä. Seuraavaan matsiin porukkaa tuli tuplasti ja sitten siihen alkoi matsi matsin jälkeen liittyä lisää kavereita, niiden kavereita ja muita kiinnostuneita tyyppejä. Somessa levis kuvia ja viidakkorumpu toi jengiä paikalle. Lopulta oli Bolliksen kentän reunat täynnä porukkaa.

SAPA Ultrasin pääasiallinen somekanava on Instagram, missä kannattajaryhmä – eli käytännössä Elliott – tekee aktiivista työtä. Elliottilla on oma visionsa siitä, miten homman pitää tapahtua, että sisältö pysyy kiinnostavana ja vaihtelevana. Päivityksissä vaihtelevat otteluihin liittyvät päivitykset, pelaajaesittelyt ja kannattajatoimintaan liittyvät päivitykset.

Huomio on tuonut mukanaan myös kyselyitä muilta asiasta kiinnostuneilta. Elliottilta kysellään vinkkejä materiaalien hankkimiseen ja muuhun kannattajatoimintaan.

– Onhan se aika uskomatonta, että nyt mulle tulee jotain viestejä että mistä kannattaa hankkia materiaaleja tifoja varten tai vaikka teidän kaltaiset tyypit (Seisomakatsomo) kiinnostuu. Se on aika siistiä, että voi olla myös viemässä hommaa eteenpäin muualla.

Miksi sitten juuri SAPA? Vuonna 1970 perustettu seura juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan ja seuran korkeimmalla tasolla pelaava joukkue, SAPA/3 puolestaan historiansa kymmenettä kautta. Elliottin ja muiden SAPA-kannattajien puheissa nousee esiin sama teema: SAPA on perhe, kaveriporukka ja yhteisö, jossa on hyvä olla ja toimia. Siksi sinne palataan pelaamaan ja siksi siellä pysytään. Muutosta kannattajat kuitenkin toivovat seuran johtamisen prioriteetteihin.

– Kyllä me haluttais vaikuttaa niin, että kilpailu ja edustusjoukkueet olis tärkeämpiä, ne on kuitenkin tärkeitä esikuvia nuorille ja tavallaan se syy, miksi pysyy seurassa – että voi pelata oman seuran edarissa. Ja on meillä ideoita vähän kaikkeen fanituotteista lähtien. Mulla on ajatus, että mä hankkiudun seuran hallitukseen ja alan sielläkin kehittää hommia.

Mikä sitten saa lähtemään kentän laidalle? Elliot puhuu siitä, miten kannattajat ovat osa yhteisöä ja siitä, miten kannattajat ovat kahdestoista pelaaja. Kaiken pohjana on kuitenkin livefutis ja tapahtuma.

– Se on liveurheilua ja se koko tapahtuma on idea – on soihtuja, rumpuja, lauluu ja sitten tietty ne tapahtumat kentällä. Tää kaikki on siellä, et mikä estää sua tulemasta paikalle?

SAPA-fanien tunnelmoinnista tulee väkisinkin mieleen usein kannattajia koskevissa tutkimuksissa esiin noussut ajatus siitä, että kannattajalla on aktiivinen rooli siinä, että hän on itse luomassa kannatuksensa kohdetta. Tavallisen Kolmosen pelin ympärille on rakentunut laajempi yhteisö, josta on samalla tullut osa kannatuksen kohteen, eli SAPA:n identiteettiä. Kannattajat ja seura kietoutuvat yhteen ja kumpikin tekee toisesta aiempaa vahvemman. Enää ei olla vain katsomassa jalkapalloa vaan osana tapahtumaa, perhettä tai yhteisöä, jossa jalkapallo on toki keskeinen osa. Mutta ainakin yhtä iso osa ovat tuttujen tapaaminen, jutut, joita voi muistella pelistä toiseen ja oma kulttuuri kuten chäntit.

Juttuja on SAPA-faneillakin, yksi niistä on pohjana usein peleissä kuullulle Stadin gröna -chäntille.

– Se sai alkunsa kun me oltiin kannustamassa bolliksen takana missä oli silloin työmaa. Me oltiin menty vähän luvatta sinne alueelle ja stevari tuli ajamaan meitä pois. Me sanottiin, että ollaan ihan rauhassa ja siivotaan matsin jälkeen, mutta se soitti poliisin paikalle. Ne jutteli sitten poliisien kanssa hetken ja se poliisi tuli sanomaan meille, että hän ottaa vastuun siitä, että me ollaan siinä. Että saadaan olla siinä poliisin luvalla. Mehän sit tehtiin siitä chänttikin, että Suomen poliisi on ystävä.

Muutenkin SAPA-kannattajat ovat toistaiseksi pysyneet poissa ikävistä otsikoista. Ei ole ollut tappeluita eikä isompia ylilyöntejä, vaikka soihduttamisesta toki tulee toisinaan sakkoja.

– Ei me haluta sellasta meininkiä. Me halutaan pitää hauskaa ja kannustaa.

Puristamalla SAPA-kannattajista saa irti yhden vastakkainasettelun.

– Ehkä jos ToTe (Toukolan Teräs) olis samassa lohkossa, niin se voisi olla kuuma matsi. Siinä on vähän vastakkainasettelua jengien välillä ja niilläkin on alkanut fanitouhu aktivoitua meidän myötä. Ne on ottaneet meistä mallia. Tavallaan aika siistiä kyllä sekin, että toiset seuraa perässä.

ILLAN OTTELU

Saavumme kentälle hiukan ennen ottelun alkua. Matkalla on haettu pari tölkkiä olutta ja kannattajien vetäjillä on mukana muovikasseittain rekvisiittaa. Pian katsomossa jaellaan soihtuja ja kannattajien lakanaa solmitaan kiinni Pallokentän tekonurmen takana olevaan verkkoaitaan. Sen takana tiellä ja kalliolla on SAPA:n epävirallinen kannattajakatsomo.

Ottelun ensimmäinen jakso alkaa tasaisesti eikä kumpikaan joukkue pääse selvästi niskan päälle. Viereisellä Töölön jalkapallostadionilla HIFK-KuPS menee tauolle noin vartin pelin alusta, ja kun väki tulee katselemaan tekonurmella menossa olevaa koitosta, alkaa fanien ensimmäinen näytös. Soihdut räiskyvät ja laulu kaikuu. Meininki jää varmasti pääsarjapelin katsojien mieleen ja näin oli tarkoituskin: SAPA-kannattajien idea on osaltaan saada pääsarjapelistä lähtijöitä myös jäämään tekonurmen reunalle pelin jälkeen.

SAPA saa kannustuksesta myös hetkellisesti energiaa kentällä, ja peli sujuu hiukan kotivoittoisemmin. Kunnon paikkoja ei kuitenkaan synny ennen kuin puolen tunnin kieppeillä KontU saa jakson ainoan kunnon maalipaikan. Joni Häppölän nosto hyvästä paikasta menee kuitenkin ohi, ja jakso päättyy maalittomana.

Jakson lopulla nähdään kuitenkin muuta draamaa. Poliisi on paikalla, ja soihdutuksen jälkeen Elliott ja toinen kannattaja käydään poimimassa pois kannattajajoukosta. Kaikki käy rauhallisesti ja poliisin kanssa näytään juttelevan leppoisasti, mutta sakkoja taitaa kuitenkin ropista. Tauolla sakkokolehti kiertää katsomossa ja rahaa tuntuisi kertyvän.

Toinen jakso alkaa KontU:n hallinnalla, ja heti jakson alkuun vierasjoukkue tekee maalin. Zedan Hayni keskittää ja nyt Joni Häppölä ei erehdy vaan puskee pallon verkkoon. SAPA kaipaa kannatajiaan, jotka ovat hiukan ihmeissään Elliottin yhä viipyessä poliisin luona. Joukosta löytyy kuitenkin tilapäinen kapo, ja kannustus alkaa taas. Hetken päästä myös Elliott palaa omiensa joukkoon aplodien saattelemana.

Tunnin pelin jälkeen SAPA saakin kannattajiensa tuella otteen pelistä. Pian soihdut palavat taas ja savu leviää, ja tunnin pelin jälkeen osa katsomosta on jo täysin varmoja, että pallo oli maalissa SAPA-laukauksen jälkeen. Ylärimaan osunut laukaus pomppaa alaspäin maaliviivalle – vai sittenkin sisään saakka? Tuomaristo näkee, että pallo ei käynyt maalissa.

SAPA kiristää otettaan ja viimeinen vartti on kovaa rumputulta kohti kontulalaisten maalia. Kannattajakatsomo yrittää tahdonvoimallaan saada pelivälineen viivan yli, mutta lopulta pallo pomppii aina sapalaisten kannalta väärältä puolelta tolppaa tai jää viimeiseen puolustajaan.

Kun päätösvihellys kajahtaa, taululle jäävät KontU:n vierasvoittolukemat 0-1. Se on SAPA/3:n ensimmäinen tappio koko kaudella. Pelaajista näkee, miten tulos harmittaa, mutta faneja käydään kuitenkin kiittämässä. Heidän osuudestaan tappio ei jäänyt kiinni. Fanitkin kiittävät – kaikki tietävät että joskus pallo ei vain pompi. Vaikea sapalaisia olisi kentällä syyttää yrityksen puutteestakaan.

Elliott on aiemmin kertonut, että pelaajilta on tullut paljon kiitosta siitä, miten kannatus on kaikki kaikessa ja antaa energiaa, jonka avulla kentällä saa itsestään kaiken irti. Ottelun jälkimainingeissa valmentaja Otto Kulmala ja joukkueen kapteeni Ilari Ikäheimo vahvistavat käsityksen.

– Onhan se iso juttu, että meillä on tällaiset kannattajat takana. Kaudella on ollut monta tiukkaa peliä, joiden kääntämisessä kannattajilla on ollut iso merkitys, Kulmala kertoo.

– Totta kai se auttaa jaksamaan ne tärkeät viimeiset metrit ja askeleet, joilla monesti tilanne voitetaan. Ja Hyny on tietysti torjunut itse meille kaksi voittoa ja kaksi nollapeliä, ykköskassari, naurahtaa Ikäheimo.

Päävalmentaja Kulmalaa kauden avaustappio jää kuitenkin korpeamaan:

– Harmi, ettei tänään saatu ihan parasta itsestämme irti. Paikkoja tuli lähinnä lopun epäjärjestelmällisestä pelaamisesta ja oma pelimme jäi aika pahasti piippuun.

Peli on ohi, SAPA:lle sen tulos on pettymys, mutta kun katsoo kentän laidalta lähtevää hymyilevää väkeä, kannattajille ehkä taas pieni voitto. Taas on joku sydän käännetty vihreäksi, taas on yksi tarina kerrottavaksi ja taas voi lähteä viikonloppuun niin, että tuntee olevansa osa jotain suurempaa. Viikon päästä pelataan taas, kun SAPA päättää kautensa sarjakakkosen TiPS:n vieraana, mutta se on jo toinen tarina.